Tein etukäteen paljon suunnitelmia tälle vapaalle viikolle. Opiskelua, kaappien läpikäymistä, varaston tyhjennystä ja ylimääräisten tavaroiden myyntiä, urheilua, aftereita kavereiden kanssa ja unta, paljon unta sekä äitienpäivänä saadun hierontalahjakortin lunastaminen. Paljon oli siis ohjelmaa ja tavoitteita, miniprojekteja siellä täällä.

Ja kuinkas kävikään? Ensimmäisenä iltana töiden jälkeen viisi tuntia somen selausta taustalla televisio päällä ilman, että edes katsoin siihen suuntaankaan. Toisena iltana sentään oli ryhmäliikuntaa salilla ja sen jälkeen rentoutumista sohvalla, puhelin kädessä. Kolmantena päivänä oli työjuttu, mistä artikkelin otsakekuvakin on otettu niin tuli laitettua ihan työvaatteet päälle ja lisäksi ilta meni ihanan sosiaalisesti sovituilla kaveritreffeillä. Neljäntenä päivänä tuli itsetuntokriisi töiden kanssa ja kompensoimiseksi tein töitä iltaan saakka. Loppuilta puhelin kädessä sohvalla. Ei täysi success.

On se jännä miten puhelin vie mennessään! Toki, moni asia on itsekurista ja päätöksistä kiinni, mutta tuo viikko meni vähän kuin ohi ilman mitään edistystä aiottujen miniprojektien suhteen. Toki oli ihana vaan olla myös ilman vastuita, mutta kotona oli kieltämättä todella hiljaista ja oli perhettä ikävä. Ei minusta enää olisi yksineläjäksi.. Seuraavalla viikolla saa taas murehtia sitä miten ei ole aikaa toteuttaa mitään to-do -listalta.

Löytyykö vastaavia kokemuksia vai oliko tämä vaan minun pohjanoteeraus?

Artikkeli Me, Myself and I julkaistiin ensimmäisen kerran Projektit Elämässäni.

Meidän taloprojektin eteneminen on toki myös ehdollinen. Meidän talokaupan sopimuksessa on mukana nykyisen kotimme myyntiehto, eli emme aloita rakentamista ennen kuin meidän asunto on myyty. Tämän ehdon täyttyminen häämöttää nyt, ehkä vain viikkojen päässä enää. Kuten talven myötä olen kirjoitellut tänne taloprojektin edistämisestä, niin moni asia on valmisteltu ja suunniteltu jo etupainotteisesti, jotta asiat voivat edetä nopeasti, kun meidän koti saadaan vihdoin myytyä. Vielä on viimeistelyitä tekemättä suunnitelmapuolelle, mutta vihdoin tuntuu asioiden alkavat loksahdella kohdilleen. Toki ehdollisessa tarjouksessa on aina mahdollisuus sille, että homma ei mene maaliin. Juna on mahdollisesti pitkä, joten moni asia tulee tapahtua ennen kuin meidän kauppa tapahtuu loppuun saakka.

Sormet ja varpaat ristissä!

Artikkeli Ehdollisten ostotarjousten junassa julkaistiin ensimmäisen kerran Projektit Elämässäni.

I can do it all – no I can’t. Työ ja lapsiperhearki pyörivät nyt oikein kivasti ja pari kertaa viikossa saan käytyä jumpassakin. Siihen kaikki aika pitkälti meneekin. Viime syksynä vähän tätä osasin aavistaakin, kun opiskeluita suunnittelin, mutta aikaa on naftisti muuhun, kuin työhön ja perhe-elämään. Muu on tässä kohtaa siis opiskelu ja blogin kirjoitus, taloprojektista puhumattakaan.. Käynnissä on ruuhkavuodet.

Tammi-maaliskuun olin teknisesti opintovapaalla hoitovapaan sijaan ja aloitin YAMK-opinnot. Sain suoritettua kolmessa kuukaudessa kaksi kurssia, joista toinen oli täysin itseopiskeltava kurssi. Tämän sain loppurutistuksella loppuun, kun koko muu perhe lähti toiselle paikkakunnalle sukuloimaan kokonaiseksi viikonlopuksi ja minä jäin kotiin. Sain kurssityön palautettua 10 minuuttia ennen perheeni paluuta kotiin. Mutta siis milloin seuraava yksinoloviikonloppu onnistuisi?! Ei ihan heti. En siis halua käyttää aikuisten aikaa opiskeluun iltaisin, kun lapset nukkuu ja aamulla minusta ei ole heräämään viideltä, jotta saisin edistettyä omia asioita ennen muun perheen heräämistä. Tämä oli tiedostettu haaste ja nyt yritän vähitellen löytää sieltä täältä aikaa seuraavien kurssien suorittamiseen. Syksylle olisi useita kursseja luvassa ja osassa ryhmätyöpakko, joten niihin kursseihin osallistuminen näyttää nyt kyllä heikolta.

Blogin kirjoittaminen. Hiljaista on ollut alkuvuoden jälkeen. Nyt alkaisi olla taas asioita kerrottavaksi, mutta vaikea löytää aikaa tällekään. Yritän tsempata tässä, sillä pyörät alkavat taas ehkä liikkua eteenpäin taloprojektimme suhteen. Vihdoin.

24 tuntia jaettavaksi

Ruuhkavuodet terminä resonoi nyt vahvasti minulla. Ruuhka ei ole minun tapauksessa kiirettä ja juoksemista paikasta toiseen. Meillä on hyvä systeemi puolisoni kanssa ja tehdään asiat yhdessä tai vuorotellen ja arki toimii hyvin. Ruuhka on ajan puutetta tai käytettävissä olevan ajan jakamista eri streamien välillä. Aika tai kaista ei riitä siis tekemään kaikkea missä haluaisi olevan mukana vaan tekemistä tulee priorisoida. Vuorokauden 24 tuntia pitäisi jakaa jotenkin perheen, leipätyön, unen, taloprojektin, harrastusten, opiskelun ja blogin välillä. Haastava yhtälö tai palapeli. Nostan hattua heille, jotka näitä edistävät yhtäaikaisesti ja onnistuvat!

Täytyy myöntää, että en kyllä edes yritä ”tehdä kaikkea”. En halua ajaa itseäni stressin kautta loppuun ja kokea riittämättömyyttä kaikilla elämäni osa-alueilla. Nuorempana ajattelin, että voisin olla sellainen henkilö, joka siihen pyrkii, mutta en koe nyt saavani sen tavoittelusta sellaista hyötyä millaista panostusta se vaatisi. Haluaisin yhä voida tehdä enemmän, mutta se onkin sitten taiteilua palkkatyöhön käytettävän ajan ja harrastamiseen ja opiskeluun käytettävän ajan välillä, sillä perheajasta en aio tinkiä ja unesta en voi. Eli ei vieläkään ihan sitä kaikkea saisi, mutta pienemmissä palasissa sopivalla kombolla voisi saavuttaa mielenkiintoisia lopputuloksia.

Tavoitteletko sinä kaiken saavuttamista vai onko sellainen käynyt mielessäkään?

Artikkeli I can do it all julkaistiin ensimmäisen kerran Projektit Elämässäni.

Paluu toimistolle

Työarjen rutiinit ovat olleet tervetulleita. Alkuvuodesta minulla oli keskustelu esihenkilön kanssa töihin paluun ajankohdasta ja tulevista työtehtävämahdollisuuksista ja koin jopa intoa paluusta työelämään. En ollut odottanut innokkuutta, sillä nautin suunnattomasti omista aikatauluistani ja mahdollisuudesta päiväuniin milloin itse haluan. Huomasin kuitenkin kevään mittaan, että olin ollut kotona jo tarpeeksi pitkään ja olo alkoi olla kärsimätön. Lapsi on ihanan ja hänen kanssa oli kiva olla kotona, mutta olin katsellut kodin seinä jo vuoden, kaipasin jo vaihdosta. Ehkä osa innosta tuli myös siitä, että meidän yksivuotias kuopus ei olisi menossa vielä päiväkotiin, vaan jäisi isän kanssa kotiin vielä. Eli ei ollut stressiä jaksamisesta tai huolta lapsen pärjäämisestä ilman meitä vanhempia.

Huhtikuun alussa työt siis kutsuivat. Arkirutiineissa minun homma on viedä esikoinen päiväkotiin ja siitä olen jatkanut toimistolle. Olen siis ihan mennyt työpaikalle etäilyn sijaan ja se on ollut tosi jees. Toimistolla käy väkeä enemmän nyt, kuin pariin viime vuoteen ja siellä on kahvia keitettynä – koko ajan. Työskentely samassa tilassa kollegoiden kanssa antaa minulle buustia tehdä töitä itsekin ja keskittyminen on minulla ollut aina helppoa pienen hälinän keskellä.

Työkuorma on ollut vielä kevyt uusien tehtävien myötä, joten työpäivät eivät ole venyneet ja työkonetta ei ole tarvinnut kotona enää avata työpäivän jälkeen. Eli kotona on saanut ihan vaan olla lasten ja puolison kanssa kotiasioiden ympärillä. Nyt ainakin tuntuu työ- ja kotiasiat olevan hyvin tasapainossa.

Vastuunvaihto

Kuopuksen ja esikoisen kanssa vietetyt kotiajat ovat olleet ihania, mutta tänä keväänä alkoi kotiäitiys tuntua jo riittävältä. Kaipasin jo takaisin töihin ja omien ajatusten ja töiden pariin. Meillä oli tiedossa alusta alkaen, että puolisoni jää kuopuksen kanssa kotiin viettämään omat vanhempainvapaapäivänsä loppuun, joten vastuunvaihto oli hyvissä ajoin tiedossa. Oli helppoa palata työelämään, kun tiesi, että lapsi viihtyy isänsä kanssa ja saa jäädä vielä kotiin. Puolisoni odotti myös yhteistä aikaa meidän tytsin kanssa, joten oli todella kiva, että he saavat oman ajan kotona yhdessä.

Yksi parhaista asioista vastuun vaihdon yhteydessä oli yövastuun vaihto. Olen ollut vuoden verran vastuussa yöheräämisistä 6/7 yötä viikosta ja heräsin todella herkästi pieniinkin yöllisiin kitinöihin. Meidän yksivuotiaalla on ollut vaikeita yöjaksoja eri syistä ja hän ei siis vieläkään nuku yötä itkemättä. Tytön luona joutuu käymään yhä yksi tai kaksi kertaa yössä, joten yöt ovat katkonaisia. Töihinpaluun alussa ehkä noin viikon verran jouduin välillä töikkimään miestäni hereille ja katsomaan tytön perään, mutta sitten tässäkin tapahtui muutos. En enää heräile kitinöihin, vaan mieheni on se joka havahtuu ja nousee. Minulla on siis uniaika kasvanut ihan merkittävästi, mikä sekin auttaa palautumisen kanssa paljon. Yksi pahimmista peloista töihin paluun suhteen oli väsymys. Pelkäsin, että nukahtelen työpöydän ääreen ja keskittyminen olisi todella vaikeaa. Näin ei ole tapahtunut, joten ihan tuntuu lottovoitolta tämä vaihdos!

Töihinpaluu top 3

1. Työpukeutuminen! Olen vetänyt tämän ehkä pari astetta vielä näyttävämmäksi, kuin mitä aiemmin tein. Trikoissa vietetyn vuoden jälkeen nautin suunnattomasti korollisten kenkien kopinasta toimiston käytävillä, jokapäiväisen huulipunan tuomasta näyttävyydestä kasvoilla ja näyttävistä (jopa värikkäistä) työvaatteista, joiden kanssa täytyy vähän vetää vatsaa sisään, että istuu paremmin.
2. Ajoittain koen tietäväni asioista jotain.. Itsevarmuus on kasvanut ja vähemmän ajattelen olevani aloittelija alallani. Työtehtävä muuttui hieman enemmän konsultoivaan suuntaan ja koen, että minulla on oikeasti annettavaa sekä työnantajalleni että asiakkaille. Voimaannuttavaa!
3. Päiväsaikaan huolehdin vain itsestäni. Älykelloni mukaan lataudun työpäivien aikana. Saan keskittyä asioihin pidempiä pätkiä, saan aikaiseksi asioita, en ole vastuussa kenestäkään toisesta ennen kotiin palaamista. Ihan huippua!

Miten sinulla on sujunut vanhempainvapaalta töihin paluu?

Artikkeli Töihinpaluu julkaistiin ensimmäisen kerran Projektit Elämässäni.

Talo

Moni asia on viilattu pitkälle taloprojektin kanssa. Talon oikovedokset ovat valmiina, lupakuvat ovat rakennusvalvonnassa kuittausta vaille valmiit, tontin maaperätutkimukset ovat valmistuneet ja talo pyörii valmiina meidän mielissämme. Rakentamisen aloitusajankohta vaan on auki. Taloprojektin ollessa nyt hiljaiselossa on aikaa keskittyä muihin asioihin.

Opiskelu

Opiskelut alkoivat tammikuussa ja ensimmäinen kurssi on pitkällä käynnissä ja seuraavia alkamassa lähiviikkoina. Opiskelut vievät aikaa, kuten oli tiedossakin, mutta vielä melko vähän opiskelu on vienyt aikaa pois perhe-elämältä. Pitkälti opintoihin on riittänyt arkipäivistä kuopuksen päiväunien ajat. Itsenäinen työskentely sujuu hyvin, mutta jonkin verran uuden oppimista on ollut ryhmätyön teko etänä kahdeksan muun ryhmäläisen kesken. Opintojen aiheet ovat onneksi mielenkiintoisia. Ensimmäisen kurssin teema on ilmastonmuutos syine, seurauksineen ja miten kaupunkialueilla muutokseen tulisi varautua ja vaikutuksia lieventää.

Kurssien kestäessä toista kuukautta niin tässä pohdin, että miten saan aikuiskoulutustukeen vaadittavat opintopisteet kasaan tästä alkuvuodelta kun olen opintovapaalla. Nyt ei siis rahaa tule mistään, ellen hae aikuiskoulutustukea. Tukea varten täytyy kuitenkin joka kuukausi saada 4:n opintopisteen verran kasaan opintoja. Pitänee ottaa valinnaisia opintoja mukaan tähän rinnalle, kerkesin asiasta jo tiedustella tutoropettajaltanikin.

Oma kunto

Alkuvuodesta on löytynyt aikaa on myös vähän harrastaakin, sen verran mitä keski-ikäistyvän kropan prakailuilta pystyn. Minulla tuntuu joku paikka olevan kipeä tai epäkunnossa vähän väliä. Loppuvuosi ja pitkälle tammikuuhun saakka yskin keuhkoputkentulehduksen kourissa pari kuukautta putkeen. Alkuvuodesta polvi kipuili ja muutama päivä sitten tuli noidannuoli, kun lykkäsin märkää lunta mäen päälle. Joko tosiaan ikä alkaa vaikuttaa tai sitten vanhempainvapaan aikana vähentynyt lihaskuntoilun määrä rapauttaa kroppaa ihan uudella tavalla.

Mutta siis, nyt kun valoisuus lisääntyy, niin päivät tuntuvat pidemmiltä ja tuntuu, että olisi enemmän tunteja päivässä jaettavaksi eri asioihin. Urheilemassa käyminen ei tunnu enää yhtä työläältä ajatukselta kuin talven pimeimpinä kuukausina. Kevättä kohti liikkuminen lisääntyy luonnostaan, kun lasten kanssa tai yksinkin viihtyy ulkona pidempiä aikoja. Kuntoilun kanssa tulee tehdä ryhtiliike tässä muutenkin, jotta salikortin kasvaville taksoille saa vastinetta ja ennen kaikkea kroppa pysyisi arjen menossa mukana.

Työt

Töihin palaamisen ajankohta häämöttää lähitulevaisuudessa. Huhtikuun alussa on paluu leipätyön pariin. Yksi keskustelu esihenkilön kanssa oli tammikuussa paluun ajankohdasta ja työn sisällön suunnitelmista ja maaliskuussa palataan vielä asiaan. Oli itse asiassa todella hyvä ja lupaava keskustelu ja sen myötä paluu töihin alkoi tuntua ihan kivalta asialta pitkän poissaolon jälkeen. Tehtävänkuva tulee vähän muuttumaan, mutta IT-alan konsultointitehtävistä ja asiakastyöstä on edelleen kyse.

Haikeutta töihin palaamisen suhteen tuo se, että tällaista taukoa työelämästä ei ole enää tulossa. Nyt on tämän vuoden ajan saanut viettää paljon aikaa pienten lasten kanssa, nukkua ajoittain päikkäreitä, tehdä blogijuttuja ja aloittaa opiskelutkin. Työ tulee viemään ison ajan päivästä keväästä eteenpäin niin elämäni rytmi muuttuu taas isosti.

Kevättä kohti

Kevättä kohti mennään ja paljon asioita on vielä tulossa opintovapaan/hoitovapaan aikana. Ensi viikolla risteilyhommaa perheen kanssa ja kyläilyä ystävien luona, maaliskuussa sukulaisvierailuita ja kuopuksen 1-vuotissynttärit ja reissu Lappiin. Opiskelua, unirytmin korjailua, kuopuksen unikoulua ja muita projekteja sitten kaikki ajat näiden välissä.

Artikkeli Alkuvuoden kuulumisia julkaistiin ensimmäisen kerran Projektit Elämässäni.

1. Tontti

Sijainnista riippuu, maksatko tontista euron vai pulitatko 300 000 euroa pienestä maapläntistä noin puolen tunnin ajomatkan päästä keskusta-alueesta. Usein on tarjolla myös kunnan vuokratontteja, mutta niihin en ota kantaa, sillä en tiedä aiheesta tarpeeksi. Tonttia valittaessa rakennusoikeudellinen arvo antaa maksimiraamit itse rakennukselle. Niin sanottu tontin tehokkuusluku omakotitalotonteille on usein luokkaa 0,2-0,3. Eli luku kuvaa osaa tontista, jonka verran sille saa rakentaa. Jos haluaa maksimoida tontille rakennettavan talon suuruuden (ottaen huomioon mahdolliset piharakennukset, jotka myös lasketaan rakennusalaan) niin tontin koko kerrottuna tehokkuusluvulla antaa pinta-alan rakennettavalle alueelle. Meidän tapauksessa tontti on tarpeeksi suuri, että meidän tuleva talo ja piharakennus mahtuvat hyvin tontille.

Tontin lisäksi kannattaa muistaa varainsiirtovero ja mahdolliset tontin lohkomiskustannukset. Kiinteistön hankinnassa tulee varainsiirtovero maksettavaksi tontista ja sillä sijaitsevista rakennuksista. Kun hankitaan ensin vain tontti niin vero maksetaan vain tontin arvosta vs. talokaupassa maksetaan tontin ja talon yhteissummasta. Varainsiirtoverolaki muuttui tämän vuoden alussa 1.1.2024 alkaen. Varainsiirtoveron suuruus laski prosenttiyksikön verran ja se on nyt 3 % kauppahinnasta.

2. Talo

Me piirsimme rakennuksesta omia unelmapohjia ruutupaperille jo kauan ennen kuin tontti tai edes kunta oli tiedossa, mutta talon koko ja noin-pinta-ala oli hyvin tiedossa tonttia etsittäessä jo. Olemme käyneet asuntomessuilla ja talotoimittajien vastavalmistuneiden talojen esittelytilaisuuksissa, joten meillä oli hyvä käsitys mitä haluamme ja mitä emme. Vaikka piirsimme unelmatalostamme useita versioita yksi- ja kaksitasoisina, lopulta päädyimme kuitenkin yhden talotoimittajan valmiiseen pohjaan pienillä muutoksilla. Pyysimme tästä talosta vielä kierroksen tarjouksia eri toimittajilta ja päädyimme Dekotaloon, mistä olen aiemmin kertonut.

Itse talon budjetti on siis se toinen iso asia. Talossa vaikuttaa tietenkin neliöt ja rakennusmateriaalit paljon. Jos haluaa ilmavia huoneita ja avoportaikon, korkeita ikkunoita lattiasta kattoon ja tietenkin sen 3 metriä huonekorkeutta, niin hintaa tulee. Kivitalo on huomattavasti kalliimpi, kuin puutalo, mutta tähänkin voi kaava sanella mitä materiaalia talo voi olla. Kannattaa miettiä mihin itse haluaa rahansa käyttää, mitkä ovat must have -ominaisuuksia ja mitkä asiat jäävät unelmiksi yhä. Meille tulee korkeita ikkunoita olohuoneeseen ja keittiöön, mutta makuuhuoneissa on normaalit ikkunat. Huonekorkeus tulee meillä olemaan 2800 cm, mikä on parikymmentä senttiä korkeampi kuin perushuonekorkeus.

Lämmitysratkaisulla voi olla iso merkitys budjetissa, kylpyhuoneiden lukumäärä, keittiön koko ja tietenkin pintamateriaaleilla on iso vaikutus. Talotoimittajien tarjouksia kannattaa vertailla tarkastikin ja ennen kaikkea niiden osien suhteen, mitkä merkitsevät itselle paljon. Me halutaan taloomme tasaiset kipsilevykatot kaikkiin huoneisiin mdf-paneelin sijaan ja olohuoneen suuriin ikkunoihin siistit kipsilevysmyygit listojen sijaan. Näillä yksityiskohdilla on meille merkitystä ja myös budjettia kasvattava vaikutus, jonka olemme valmiit ottamaan vastaan.

Muutostöihin kannattaa myös henkisesti – ja budjetillisesti – varautua. Me teimme kaupat muuttovalmiista kokonaispaketista, mutta muutostöihin osasimme varautua jo tuhansien eurojen tarkkuudella etukäteen ja ne tarkentuvatkin vielä yhä suunnitelmien yksityiskohtien varmistuessa. Keittiö ja muut kiintokalusteet ovat talon sisällä isohko potti, johon voi itse vaikuttaa. Meille laskettiin talopakettiin pohjakuvan mukaisesti metrimitan mukaan keittiön kaapistoa ja sovittiin, että menemme keittiösuunnitteluun tarkentamaan keittiön budjetin. Tämä oli hyvä käynti ja saimme suunniteltua keittiön toiveitamme vastaavaksi ja tiedämme nyt myös budjetin sille. Meidän tapauksessa tiedossa oli, että tulemme ylittämään oletusbudjetin ja niinhän kävikin. Joitain tuhansia euroa tuli lisää keittiöön, kun halusimme pyörivän nurkkakaapin, aamiaiskaapin, kaksi riviä yläkaappeja ja erityisvärin, joka ei ole perusmallistoon kuuluva. Kodinhoitohuone ja kylpyhuoneet menevät perusmalliston kaapistoilla.

3. Pohjarakentaminen

Erityisesti uuden tontin kohdalla maaperätutkimus on tärkeä ja voi vaikuttaa kymmenillä tuhansilla euroilla kustannuksiin, kohottavasti. Kunnilla on yleensä jonkinlainen käsitys alueen maaperästä ja maaperäkarttaan kannattaakin tutustua etukäteen jos sellaiseen pääsee käsiksi. Kallio on vakaata rakennusalustaa, mutta louhiminen maksaa ja varsinkin sen maa-aineksen tontilta poisvienti. Jos maa on savista niin tarvittava paalutus sen sijaan maksaa myös. Moreeni on niin sanotusti paras rakennusalusta näistä vaihtoehdoista; moreenipohja kantaa hyvin. Myös meidän tapauksessa maaperästä oli aavistus ja suuntaa-antava kartta, mutta maaperätutkimus tuli silti itse teettää kun uudesta tontista on kyse.

Minulle noviisina rakennuttajana tuli yllätyksenä maatöiden suuruusluokka. Riippuen louhinnan ja paalutuksen määrästä niin hinta voi olla muutamasta kymmenestä tuhannesta tuplasti ylöspäin tai enemmänkin. Meidän alkuperäinen hintahaarukka tontin pohjarakentamiselle oli luokkaa 30000-70000, eli paljon. Tuleva tonttimme vaikuttaisi nyt alustavan pohjatutkimuksen tulosten mukaan olevan kohtuullisen tasainen ja moreenipohjalla, eli paalutusta ei ainakaan tarvitse tehdä ja jos jostain kulmasta joudutaan louhimaan niin se tulee olemaan pientä. Maatöiden osalta meidän tonttimme on siis lähes ideaalinen ja ainakin asuinalueen helpoimmasta ja edullisimmasta päästä.

4. Liittymät, luvat ja valvonta

Rakennusluvan haku maksaa ja siihen vaadittavien lupapiirustusten ja liitteiden hankkiminen maksaa. Talotoimittajalta saa yleensä talon oikovedokset, arkkitehdiltä tarvitaan talon piirustukset ja talon asemointi tontille, maaperätutkimus ja meidän tapauksessa myös katusuunnitelma vaadittiin liittymäkuvauksineen. Eli läjä dokumentteja, joita en noviisina tiennyt olevan olemassakaan ennen tätä projektia. Näihin saa uppoamaan 10000-15000 euroa.

Rakentaminen itsessään alkaa sitten, kun rakennuslupa on myönnetty. Vaikka talotoimittajalta saa talon avaimet käteen -periaatteella niin talon pystytys vaatii myös ammattimaista asiantuntijavalvontaa. Vastaava työnjohtaja ja pääsuunnittelija tarvitaan nimettyinä henkilöinä ja ne tulee käytännössä palkata erikseen. Näille hintaa tulee 3000-6000 euroa.

5. Pihatyöt

Kun talo on muuttovalmis, niin piha saattaa olla kuin sotatanner. Tallottu ja työkoneilla edestakaisin ajettu pläntti. Pihan kuntoon laittamiseen kannattaa varata myös budjettia. Vaikka pihan laittaisi kuntoon vasta ”seuraavana kesänä” niin hintaa tällekin tulee ja valmistelut kannattaa aloittaa rakennusprojektin aikana jo.

Jos käyttää pihasuunnittelijaa niin se maksaa. Jos vain tilaa multakuormat pihalle niin pääsee halvemmalla, mutta hartiavoimin saa lykkiä multaa kuutiotolkulla sinne tänne. Pienen kaivinkoneen vuokraaminen muutamaksi päiväksi voi olla ihan hyvä sijoitus sitten kun pihaa pääsee työstämään. Maan tasoittaminen ja päällysaineiden levittely käy näppärämmin ehkä näin.

Monen alueen kaava vaatii jonkinlaisen aidan tonttien välille. Aita voi olla rakennettu lauta-aita tai joissain tapauksissa voi olla istutettu esimerkiksi korkeita pensaita tai puita pihojen väliin. Laatoitukset, marjapensaat ja puuntaimet maksavat myös uudelle tontilla. Näihin materiaaleihin tulee varata budjettia myös. Yleensä aitoja ei vaadita rakennettavaksi heti talon ohella, vaan ennen lopputarkastusta, joten tämän ei tarvitse olla ensimmäinen tehtävä listalla.

Talon ympärillä olevat terassit saattavat kuulua talopakettiin, mutta jos ne haluaa nikkaroida niin voi mahdollisesti säästää vähän rahaa. Meillä terassit jätettiin pois paketista ja ne rakennetaan itse.

Nämä ei ole ensimmäisen vuoden pakollisia töitä, mutta se, että nämä on huomioitu hankkeen budjetissa alusta alkaen niin näihin muistaa varata rahaa. Pihatöiden kustannus riippuu paljon toiveista ja vaatimuksista, joten hinta riippuu paljon itsestä. Me tullaan varaamaan budjettia terasseihin ja pihan valmiiksi saattamiseen noin 10000 euroa.

Muista siis

Omakotitalon rakentamista suunnitellessa mieti budjettia ainakin näistä näkökulmista:

1. Tontti – oma- tai vuokratontti? Sijainnilla on väliä.
2. Talo – talopaketit kannatta kilpailuttaa. Mitä olet valmis tekemään itse; otatko levyvalmiin paketin ja teet sisätyöt itse vai avaimet käteen -paketin?
3. Pohjarakentaminen – kallio, moreeni, savi; rakentamisen pohjatyön hinta voi olla kohtuullinen tai paljon.
4. Liittymät, luvat ja valvonta – pakollista lupaprosessia ja valvontaa.
5. Pihatyöt – varaa budjettia pihan viimeistelyyn!

Artikkeli Taloprojektin budjetointia julkaistiin ensimmäisen kerran Projektit Elämässäni.

Jarrua

Nyt on toisaalta korkealla odotukset rivitaloasuntomme myynnin suhteen ja samalla ei löydy uskoa siihen, että olisimme muuttamassa minnekään vielä ennen kesää. Asuntomme on nyt myynnissä toista kertaa. Välissä oli reilu parin kuukauden tauko, vaihdoimme välittäjää ja tarkistimme asunnon hintaa hitusen markkinaan sopivaksi. Vastaavia asuntoja ei ole ihan hirveästi tarjolla, mutta samalla budjetilla voisi saada remonttikuntoisen omakotitalon kohtuu läheltä, jos neliöitä vain haluaa lisää tai kerrostalokolmion keskustan läheltä, jos sinne päin kaipailee. Hyväkuntoisia, kohtuu ”nuoria” perheasuntoja ei ihan hirveästi ole tarjolla tai ne liikkuvat, jos joku liikkuu. Meidän koti on vuokratontilla, niin se tuntuu olevan kaikista suurin myynnin este tällä hetkellä, vaikka asiaa laskettuna auki, ei tontin kustannus (tonttivastike) kallis ole, kun vertaa tonttien myyntihintoihin ja miten ostettua tonttia lyhentäisi lainan muodossa.

Kyllä se tästä. Asunto menee kaupaksi, kun aika on kohdillaan ja ”se yksi” ostaja tämän haluaa. Meillähän ei ole oikeasti mikään pakko tästä muuttaa pois ollenkaan. Kuusi vuotta sitten tämä oli se unelmien koti, johon meillä ei pitänyt olla mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia löytyikin ja olemme onnellisesti asuneet nykyisessä kodissamme viisi ja puoli vuotta. Nyt vaan olemme edenneet omakotitaloprojektin kanssa niin pitkälle, että haluaisimme sen kanssa päästä rakentamisessa alkuun. Tässä kohtaa ei haluaisi enää alkaa suunnitelmien kanssa peruuttamaan, mutta käytännössä se on mahdollista, mikäli nykyinen koti ei mene kaupaksi meidän ajattelemalla minimihinnalla.

Kaasua

Tasapainoilu tässä välitilassa on kuluttavaa. Meidän nykyinen unelmien koti tosiaan täyttää tarpeet yhä meidän perheelle ja kun se tarjous tulee, jolla asunnon olemme valmiita myymään, tulee olemaan haikeaa luopua tästä. Sitä kiintyy seiniin, sijaintiin ja naapureihin myös. Meidän taloyhtiössä on hyvä henki ja mukavia naapureita, joista osan kanssa on ystävystynytkin. Tätä tulee ikävä. Haikeudesta ja haikailusta huolimatta, se oman kodin rakennuttaminen sekä sinne joku päivä muuttaminen on tässä se tavoite ja sitä odotan jo malttamattomasti. Vauhtia asioihin, kiitos.

Taloprojektin status on nyt per tammikuun loppupuoli; talopaketti on, tontti on, keittiösuunnitelma ja muut kiintokalusteet on suunniteltu, talon julkisivun väri on ”leimaa vaille” päätetty, talon sisustuksen (laatat & lattia) värimaailmaa ollaan mietitty ja tontin pohjatutkimus on tehty ja tuloksia odotellaan. Kun tarjous nykyisestä asunnosta saadaan, ollaan heti valmiita painamaan kaasua taloprojektin kanssa ja toivottavasti tämä tapahtuu ennemmin, kuin myöhemmin!

Artikkeli Koti myynnissä julkaistiin ensimmäisen kerran Projektit Elämässäni.

Tammikuuilmiö on terminä tuttu sijoitusmaailmasta. Pörssissä tammikuuilmiö on sitä, että pörssikurssit nousevat suurella todennäköisyydellä tammikuussa, kuten muun muassa sijoittaja.fi asiaa kuvaa. Pörssisijoittaminen on yksi kiinnostuksen kohteeni ja nyt arvostan tämän ilmiön olemassaoloa ja pohdin kuun vaihdetta lähestyessä teenkö jotain peliliikkeitä sillä puolen. En ole nyt kuitenkaan tähän ilmiöön sen enempää pureutumassa.

Tammikuussa tapahtuu muutenkin kummia. Ihmisiin iskee hullun lailla halu päästä kuntoon ja terveellisten elämäntapojen äärelle. Ymmärrän kyllä, että jouluruoat ja loppuvuoden alkoholimaistelu saattaa jättää jälkeensä turvotuksen, josta tarvitsee päästä yli polttamalla kaloreita urheilun avulla. Jalon ajatuksen ja tavoitteiden myötä paljon ihmisiä virtaa kuntosaleille näin tammikuussa.

Minä olen ollut jollain tapaa yskäinen ja flunssainen marraskuun alusta saakka ja nyt vihdoin olen tervehtynyt niin, että ole itse palailemassa liikunnan pariin. Olen harrastanut kuntosalilla ja jumpissa käymistä useiden vuosien ajan säännöllisesti, mutta nyt tuli vuodenvaihteen yli ulottuva tauko. Tällä viikolla uskaltauduin kuntosalille siis pitkästä aikaa ja järkytyin saman tien.

En ehkä ennen ole huomannut tätä alkuvuoden urheiluintoa tässä mittakaavassa, mutta nyt kuntosalilla oli ihmisiä kuin yökerhossa – ennen koronaa. Populaa oli pilvin pimein ja lähes kaikkiin laitteisiin oli jonoa. Hienoa, että ihmiset haluaa harrastaa, mutta nyt odotan, että tämä tammikuuilmiö loppuisi ja ihmiset palaisivat arkirutiineihinsa.

Saatan kuulostaa ikävältä näin kirjoittaessani. Kuntosalilla käyminen oli lievästi ahdistava kokemus tällä kertaa, mutta jatkan jumpissa käymistä sillä niihin ainakin pääsee, jos vaan varaa paikan ajoissa. Katsotaan salihommia taas helmikuun puolella.

Artikkeli Tammikuuilmiö julkaistiin ensimmäisen kerran Projektit Elämässäni.

Hommat rullaavat nyt eteenpäin ja työpaikalle ilmoitin, että aikomus olisi opiskella hoitovapaa-ajan sijaan. Eli nyt alkuvuoden verran ainakin olisi tarkoitus olla opintovapaalla. Aikuiskoulutushakemus on lähettämistä vaille valmis ja opiskelun aloitus on ihan näinä päivinä. Aikuiskoulutustukea pystyy siis nyt vielä hakemaan opintoihin, jotka alkavat nyt tämän vuoden alussa tai kevään aikana. Hallituksella on omat suunnitelmat aikuiskoulutustuen lakkauttamiseksi, mutta mikäli minulle myönnetään tuki tätä uutta koulutusta varten niin tuleva lakimuutos ei koskisi minun opintovapaatani.

Läsnäoloilmoitus tehty

Vuoden lopussa ilmoittauduin läsnäolevaksi opintoihin kevätlukukaudelle. Olen käynyt läpi uusien opiskelijoiden muistilistaa eli tietoiskua lukuisista eri tunnuksilla kirjautumista vaativista palveluista, olen tilannut opiskelijakortin ja ladannut ryhmäni lukukausikalenterin. Olen nyt 38 vuotta vanha, mutta saan vähän väliä flash backeja 20-25-vuotiaasta minästä, joka teki kaiken saman silloin, vaikkakin vähemmän digitaalisesti. Opiskelun aloitus on jännää taas, vaikka opiskelijabileitä en tule näkemään tällä kierroksella, yksi kierros niitä riitti.

Minun YAMK-opintoni suoritetaan täysin netissä, joten minun ei tarvitse käydä oppilaitoksen tiloissa ollenkaan. Etäopiskelumahdollisuuksia on nykyään todella paljon tarjolla, kokonaisia koulutusohjelmia, kuten minunkin. Tämä mahdollistaa todella monenlaisen opiskelun ajasta tai paikasta riippumatta.

Opiskelua 0-2 vuotta

Minun koulutusohjelma on kahden vuoden ohjelma töiden ohessa opiskeltaessa. Kurssit ovat virtuaalisia ja mahdollista suorittaa kellonajasta riippumatta, vaikkakin jokin aikaikkuna kurssien suoritukselle on annettu. En voi siis ”tenttiä” tutkintoa puolessa vuodessa vaikka haluaisin ja, jos olisi siihen aikaa. Aiempaan KTM-tutkintooni verrattuna tässä kestävän kehityksen koulutusohjelmassa tulee olemaan varsin paljon kirjallisia tehtäviä pelkkien tenttien sijaan. Mikäli suoritan koko tutkinnon loppuun saakka, niin puolet tutkinnon laajuudesta tulee opinnäytetyön tekemisestä.

Se, miten pitkälle tämän tutkinnon kanssa menen, tulee riippumaan paljon siitä miten paljon aikaa pystyn opiskeluihin antamaan. Minulla on mielikuva opiskelemisesta töiden ohessa ja se voi olla kaukana todellisuudesta. Aiemmat kurssit ja lisäopinnot, joita olen töiden ohessa tehnyt ovat tapahtuneet kymmenisen vuotta sitten lapsettomassa elämäntilanteessa. Eli silloin oli aikaa opiskella ja keskittyminen asiaan kuin asiaan oli mahdollista enemmän kuin kymmenen minuuttia kerrallaan. Paljon on muuttunut omassa elämässäni.

Opistojen jatkumiselle on toki merkittävää myös kurssien mielenkiintoisuus. Haluan opintojen kautta oppia ennen kaikkea kierotaloudesta, kestävästä kehityksestä ja niiden soveltamisesta elinympäristöömme. Mikäli opintojen kautta en koe saavani tietoa mikä motivoi, inspiroi ja josta uskon muodostuvan työuraani kehittävää sisältöä niin en välttämättä jatka opintoja kovin pitkälle. Sitten voi miettiä taas mikä muu opintokokonaisuus voisi olla kiinnostavampi vai kannattaako jatkossa suorittaa vain yksittäisiä kursseja sieltä täältä ajan ja mielenkiinnon mukaan.

Nyt alkaa tämän alkuvuoden aikataulupalapeli. Lapsi tai lapset tulee saada yhtä aikaa päiväunille päivittäin, jotta minä saan yhden pätkän omaa aikaa opiskeluita varten! Ensimmäisenä olisi vuorossa perehdytyskurssi YAMK-opintoihin ja ensi viikolla alkaisi ihan oikeat opinnot.

Artikkeli Opiskelun aloitus julkaistiin ensimmäisen kerran Projektit Elämässäni.

Yhteistyö Dekotalon kanssa.

Talotoimittajamme Dekotalon muuttovalmis omakotitalo toimitetaan eli rakennetaan meille kertaalleen maalattuna, mikä helpottaa taloprojektia meidän osalta huomattavasti. Meidän tulee itse maalata ikkunoiden laudat ulkopuolelta rakennusaikaan, mutta isot ulkoseinät siis tulevat taloon kätevästi valmiiksi maalattuina. Talon julkisivun väri pitää siis päättää hyvissä ajoin ennen ulkoseinien rakentamista, eli meidän tapauksessa jo alkuvuoden aikana.

Uudella asuinalueella on usein rakennustapaselosteessa jo tarkkaan määritelty millaisia alueen talot ovat kooltaan, sijoittelultaan ja julkisivun väriltään. Niin tulee olemaan meilläkin, eli talon julkisivun värikartta on määritelty etukäteen ja meidän tulee päättää annetuista sävyistä mikä näyttää eniten meiltä. Kuvittelin etukäteen, että valinta olisi helppo, mutta asiaa enemmän pohtiessa valinnan merkittävyys tuntuu kasvavan vaan, ja vaikeutuvan. Värillä on siis väliä.

Maalikaupoilla

Suunnittelupöydällä on nyt siis julkisivun väri. Maalikaupoilla olen kiertänyt jo pariin kertaan hakemassa maaliesitteitä ja testaamassa eri valoissa maalien sävyjä. Ulkomaalien näytepalat ovat todella pieniä, joten niistä voi olla haastavaa hahmottaa miltä kyseenomainen väri näyttää isossa seinässä. Kun päätämme ihan oikeasti talon lopullisesta väristä niin haemme maalikaupasta vielä pienen purkillisen maalia oikeassa sävyssä ja testaamme maalata värillä isommalle pinnalle. Ei oma mielikuvitus riitä värittämään koko taloa tietyn väriseksi.

Emme ole ihan vielä maalissa lopullisen värivalinnan kanssa, mutta ainakin olemme yhtä mieltä siitä, että tumma talosta tulee ulkoapäin. Täysin mustaa emme halua, eikä vihreän eri sävyt (tummatkaan) ole sallittuja alueella, joten valinta menee harmaan, sinertävän ja ruskean eri sävyihin. Kaavan tarjoamasta värikartasta eriävistä sävyistä voi joissain tapauksissa hakea poikkeuslupaa rakennusvalvonnalta, mutta sekin vaatii hyviä perusteluita lupaa hakiessa, joten lähtökohta on annettu värikartta sävyineen.

Ja ei pelkästään se väri, vaan kiiltoasteella on merkitystä myös. Eli meidän tulee myös päättää kolmesta kiiltoasteesta mikä valitaan; kiiltävä, puolihimmeä ja himmeä. No, tämä tulee olemaan helpompi valinta, mutta kiillolla on vaikutusta myös ulkonäköön, joten se on vaan hyvä tiedostaa sävyä valitessa.

Julkisivukuvat

Saimme juuri ensimmäisen oikovedoksen kommenteille pohjan ja julkisivun lupakuvista. Ensimmäisen kerran näimme nyt meidän pohjaa vastaavan julkisivun suunnitelman, joten nyt ei ole enää mielikuvituksen varassa millainen talo meille tulee, aivan huippua! Julkisivukuvat auttavat nyt myös maalisävyn värityksen suunnittelun kanssa, kun talon näkee suunnitelmista ja osaa sen asettaa tontille oikeaa taustaa vasten. Olemme taas askeleen lähempänä konkreettista taloa

Artikkeli Suunnittelupöydällä vol. julkisivun väri julkaistiin ensimmäisen kerran Projektit Elämässäni.