Paluu toimistolle

Työarjen rutiinit ovat olleet tervetulleita. Alkuvuodesta minulla oli keskustelu esihenkilön kanssa töihin paluun ajankohdasta ja tulevista työtehtävämahdollisuuksista ja koin jopa intoa paluusta työelämään. En ollut odottanut innokkuutta, sillä nautin suunnattomasti omista aikatauluistani ja mahdollisuudesta päiväuniin milloin itse haluan. Huomasin kuitenkin kevään mittaan, että olin ollut kotona jo tarpeeksi pitkään ja olo alkoi olla kärsimätön. Lapsi on ihanan ja hänen kanssa oli kiva olla kotona, mutta olin katsellut kodin seinä jo vuoden, kaipasin jo vaihdosta. Ehkä osa innosta tuli myös siitä, että meidän yksivuotias kuopus ei olisi menossa vielä päiväkotiin, vaan jäisi isän kanssa kotiin vielä. Eli ei ollut stressiä jaksamisesta tai huolta lapsen pärjäämisestä ilman meitä vanhempia.

Huhtikuun alussa työt siis kutsuivat. Arkirutiineissa minun homma on viedä esikoinen päiväkotiin ja siitä olen jatkanut toimistolle. Olen siis ihan mennyt työpaikalle etäilyn sijaan ja se on ollut tosi jees. Toimistolla käy väkeä enemmän nyt, kuin pariin viime vuoteen ja siellä on kahvia keitettynä – koko ajan. Työskentely samassa tilassa kollegoiden kanssa antaa minulle buustia tehdä töitä itsekin ja keskittyminen on minulla ollut aina helppoa pienen hälinän keskellä.

Työkuorma on ollut vielä kevyt uusien tehtävien myötä, joten työpäivät eivät ole venyneet ja työkonetta ei ole tarvinnut kotona enää avata työpäivän jälkeen. Eli kotona on saanut ihan vaan olla lasten ja puolison kanssa kotiasioiden ympärillä. Nyt ainakin tuntuu työ- ja kotiasiat olevan hyvin tasapainossa.

Vastuunvaihto

Kuopuksen ja esikoisen kanssa vietetyt kotiajat ovat olleet ihania, mutta tänä keväänä alkoi kotiäitiys tuntua jo riittävältä. Kaipasin jo takaisin töihin ja omien ajatusten ja töiden pariin. Meillä oli tiedossa alusta alkaen, että puolisoni jää kuopuksen kanssa kotiin viettämään omat vanhempainvapaapäivänsä loppuun, joten vastuunvaihto oli hyvissä ajoin tiedossa. Oli helppoa palata työelämään, kun tiesi, että lapsi viihtyy isänsä kanssa ja saa jäädä vielä kotiin. Puolisoni odotti myös yhteistä aikaa meidän tytsin kanssa, joten oli todella kiva, että he saavat oman ajan kotona yhdessä.

Yksi parhaista asioista vastuun vaihdon yhteydessä oli yövastuun vaihto. Olen ollut vuoden verran vastuussa yöheräämisistä 6/7 yötä viikosta ja heräsin todella herkästi pieniinkin yöllisiin kitinöihin. Meidän yksivuotiaalla on ollut vaikeita yöjaksoja eri syistä ja hän ei siis vieläkään nuku yötä itkemättä. Tytön luona joutuu käymään yhä yksi tai kaksi kertaa yössä, joten yöt ovat katkonaisia. Töihinpaluun alussa ehkä noin viikon verran jouduin välillä töikkimään miestäni hereille ja katsomaan tytön perään, mutta sitten tässäkin tapahtui muutos. En enää heräile kitinöihin, vaan mieheni on se joka havahtuu ja nousee. Minulla on siis uniaika kasvanut ihan merkittävästi, mikä sekin auttaa palautumisen kanssa paljon. Yksi pahimmista peloista töihin paluun suhteen oli väsymys. Pelkäsin, että nukahtelen työpöydän ääreen ja keskittyminen olisi todella vaikeaa. Näin ei ole tapahtunut, joten ihan tuntuu lottovoitolta tämä vaihdos!

Töihinpaluu top 3

1. Työpukeutuminen! Olen vetänyt tämän ehkä pari astetta vielä näyttävämmäksi, kuin mitä aiemmin tein. Trikoissa vietetyn vuoden jälkeen nautin suunnattomasti korollisten kenkien kopinasta toimiston käytävillä, jokapäiväisen huulipunan tuomasta näyttävyydestä kasvoilla ja näyttävistä (jopa värikkäistä) työvaatteista, joiden kanssa täytyy vähän vetää vatsaa sisään, että istuu paremmin.
2. Ajoittain koen tietäväni asioista jotain.. Itsevarmuus on kasvanut ja vähemmän ajattelen olevani aloittelija alallani. Työtehtävä muuttui hieman enemmän konsultoivaan suuntaan ja koen, että minulla on oikeasti annettavaa sekä työnantajalleni että asiakkaille. Voimaannuttavaa!
3. Päiväsaikaan huolehdin vain itsestäni. Älykelloni mukaan lataudun työpäivien aikana. Saan keskittyä asioihin pidempiä pätkiä, saan aikaiseksi asioita, en ole vastuussa kenestäkään toisesta ennen kotiin palaamista. Ihan huippua!

Miten sinulla on sujunut vanhempainvapaalta töihin paluu?

Artikkeli Töihinpaluu julkaistiin ensimmäisen kerran Projektit Elämässäni.